perjantai 29. heinäkuuta 2011

Du kan gråta mitt i gatan

Ja herätys puoli 7. Bussiin 07.13. Pressbyrånista croisantti ja kahvi 20kr. Töihin! Työpäivä meni nopeesti, aamuvuorot menee aina. Ja 5 tuntia on vähän. Tänään taas kuulin kahden tädin juttelevan. Toinen kysy toiselta "ootteko jotain sukua?" ja osotti mua. Sit tää vastas "jooo, ollaan siskoksia". Eipä muuta kai tänään sitten töissä:D Töiden jälkeen kävelin vähän kauemmalle metropysäkille ja sain siitä sattumalta ostettua molemmat lahjat Linalle, kun sillä on rippijuhlat heti kun pääsen kotiin. Ja löysin just ne mitä olin suunnitellu, vad bra gick det! Sit otin tunnelbanan ja bussin kotiin, jossa vaan söin vähän ja pian jo olin uudessa bussissa matkalla keskustaan. Nähtiin Eiran kanssa perus Sergelin torilla, jossa oli aika paljon porukkaa. Siellä oli joku lava ja sit kaikilla oli punasia ruusuja. Lahjotin sitten muutamisen kruunua lippaaseen, jossa kerättiin rahaa Norjalle ja sain itselleni ruusun myös(punaisen ruusun, uhrien kunnioittamisen merkiksi). Siirryttiin Eiran kanssa hetkeks sivummalle kahvilaan ja päätettiin ottaa vaan jädet, oli niin kuuma.



Sit lähettiin kävelemään takasin sergelin torille. Ja oli ihan yllätys miten hirveesti siellä oli folkia, ihan älyttömästi! Siellä oli myös lava, jossa puhu jotain ihmisiä, mutta oltiin sen verran kaukana, ettei kuultu mitään. Ja vaikee saada vieraasta kielestä selvää, kun kuuluu niin huonosti. Ja jos oisin kuullu jotain, oisin luultavasti vaan itkeny, kun oon tällanen itkupilli. Eli mulle kävi ihan hyvin se väenpaljouden katselu vaan:D Ootin kauheesti, että sen tilaisuuden jälkeen ois saanu laskee sen ruusun johonkin. Mutta ei kukaan sitten tehnyt niin:(( tässä kuvia väenpaljoudesta.





Sen jälkeen meille iski taas vähän nälkä. Muistin, että subwayssa on päivänsubina tonnikala, joten suunnattiin ihan yksi mielisesti sitten slussenin Subwayhin:D Kolmas kerta subwayssa ja on oikeesti maistunu niiiin hyvältä pitkän tauon jälkeen!:D Terkut vaan Jyväskylän Kauppakadulle;) Meillä kyllä Eiran kanssa ei tuu hiljasta hetkeä, kun molemmat on niin hirveitä selittämään:D Mutta se on hyvä vaan:DD Subwayn jälkeen suunnattiin Gondolille, kun Eira ei ollu siellä vielä käyny. Eipä siinä muuta, kun kierreltiin ja sit kotiin 8 maissa. Oli kyllä mukava päivä:) Ja aurinkoinen ihana ilta! Otin huomisellekin vahingossa töitä tai lupauduin menemään töihin, voikun osaisin sanoo ei, tai valehdella ees joskus vähän. Ois niin kivaa, jos huominen ois vapaa. Mutta 8-13 ei oo paha. Sit huomenna nään myös PERTTUA! Jota en oo nähny vuoteen... huhhuh:D Outoo! Ehkäpä nyt nukkumaan ja lopuks vielä pari kuvaa.




Södermalmstorg


torstai 28. heinäkuuta 2011

ZZZumbaaa

Hejj igen! Tää tyttö on viettäny aikaansa taas töissä aika hyvin, mutta eipä se juuri tällä hetkellä kauheesti mieltä paina. Kun oon alkanut kuitenkin viihtymään siellä niin hyvin. Tänäänkin yks työkaveri sano, että tää osasto on vaikeimpia osastoja mitä tossa vanhainkodissa on, että se ihmetteli ihan kauheesti miks mut on kokemattomana ja kouluttamattomana otettu sinne töihin. Ja se oli alussa vähän peloissaan, että mitähän tästä tulee. Ton tunnustuksen jälkeen se sano, että oon kehittyny tossa 6vk ihan hirveen paljon. Muutenkin monet on sanonu, että oon hirveen hyvää sälskapia vanhuksille ja että jaksan puhua ja lukea niiden kanssa lehtiä, mihin muulla personalilla ei oo niin paljoa aikaa. Ne sano, että mulla alkaa olee tosi hyvä ote tohon työhön. Muutenkin kaikki tuntuu aika helpolta jo, vaikka tottakai on vaikeitakin juttuja vähän joka päivä. Mut silti oon paljon itsevarmempi kun alussa ja nyt tiiän jo mitä tehdä ja on ihana kun tuntee jokaisen vanhuksen kunnolla. Pitää vaan sanoo edelleen, että tulee ikävä tota paikkaa<3 Uskon kyllä, että alussa ne vähän oli silleen o ou, kun tulin niille töihin. Olin muutenkin sillon vähän epävarmempi ja "hiljasempi" ton kielenkin takia ehkä, mikä oli outoo, koska en koskaan ujo:D Ja on niin ihana huomata, miten ylpeitä työkaverit on musta nyt!:)

Muihin juttuihin: Tänään alko työpäivä seiskalta aamulla, ei kun herätys 5 jälkeen soimaan ja bussiin. Matkalla säikähin ihan hirveesti, kun puskan takaa ilmesty sellanen sarvipäinen peura, ne mitä oon ennenkin nähny... Mut nyt se oli niin lähellä. se oli ihan siitä tien varressa ja minä siinä tiellä, ehkä 2-3m väliä. Katoin sitä ihan järkyttyneenä... Se on kauhee kun ne oikeesti tuijottaa. Mietin siinä hetken ihan pysähtyneenä, että mitä hittooo teen nyt. Sit kun se ei lähteny juoksemaan niin minä päätin ottaa jalat alle:DD Oli aika huvittavaa. En oo ees ennen pelänny niitä, mut tiia tartutti sen pelon muhun kun se oli täällä...:D Töistä kotiin tulomatkalla näin samaisen bambin samassa paikassa, mutta nyt se ei ollu ihan niin lähellä mua. sain napattua taas pari kuvaa, eikä nyt ees ei pelottanu:DD



Töiden jälkeen ama koitti houkutella mua zumbaamaan... Mä sanoin, että on liian kuuma, että en jaksa millään. Sit tulin kotiin asti ja satuin avaamaan sen kaapin, missä on mun ihanat treenivaatteet. Ne sai mut innostumaan niin pahasti, että ei auttanu muu kun soittaa amandalle puhelu takas, että tuun sittenkin:D Skytteholmsparkissa Solnassa on nyt kesän aikana joka torstai ilmanen zumbatunti. Sen järjestää siinä lähellä oleva sali Må Bättre. Se on houkutellu aika pitkään ja monesti oon ollu silleen, että sinne pitäis kyllä nyt mennä, mut on aina ollu jotain muuta(mukamas). kauhee kynnys näköjään liikkua tai elää ees jotenkin terveellisesti täällä:D Luen vaan må bra-lehtee ja oon suunnitellu terveellistä elämää sitten kotiinpaluuta varten:D Oiiijjj mikä ikävä on elixiaa, sieltä mut löytää HETI maanantaina, kun tuun pe tai la kotiin. Nyt takas zumbaan. Siellä oli oikeesti porukkaa vauvasta vaariin, ihan kaiken ikäsiä ja miehiä ja naisia. Tietysti naisia enemmän. Ja sitä folkia oli kyllä tosi paljon. Jo ekasta biisistä lähtien tuntu siltä, että pitkästä aikaan saa oikeen kunnolla revitellä ja hymyillä ja nauraa:D Törmättiin tosiaan yhteen islantilaiseen Helenaan ja johonkin suomalaiseen(enmuistanimee) jotka zumbaili sit meiän kanssa, kerttu liitty kans seuraan pari biisiä myöhässä:D Oli niin kivaa, kun kaikki oli niin hyvällä mielellä. Se oli niinkun oikeinta ja kunnollisinta zumbaa missä oon ollu, siellä oli fiilistä. Ja tykkäsin vaaleetukkasesta aika innokkaasta naisohjaajasta, jolla oli hyvät käsilihakset, vaikka tosin Amanda sano heti alussa, että "vähän ärsyttävä ohjaaja kyllä". Mut oon huomannu sen, että ihmisillä on NIIIN erilainen maku jumppaohjaajissa. Oli hauskaa, oli lämmin, hiki virtas(niinkun mulla kyllä aina heh:D). Meiän piti jatkaa vielä uimisen kautta kotiin, mut metrotunnelissa tulikin kylmä niin passattiin:D Huomiseks taas kl 8 töihin, joten vi hörs:))




Jumpan jälkeen

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Jykylän tytöt

Noni taas ois kirjotettavana tuhannesta päivästä. Viime viikko oli vapaa viikko töistä, kyllä maistui! Maanantain viettelin Eiran ja Sallan kanssa... Eikä oikeestaan mitään kummempaa siihen sitten. Tiistaina aamuna oli kello soimassa taas puol 5 aikaan, mutta jotenkin on onnistuin nukkumaan pommiin. heräsin 05.45 ja olin 06.08 bussissa:D Eli hirveellä kiireellä pääsin sitten lopulta melkeempä oikeeseen aikaan tyttöjä vastaan Silja Terminaaliin. Siellä oli vastassa Anna, Tiia ja Sonja, aaaaaaa ei vitsi olin innoissaan! Sit saatiin viedä tavarat pois(minä ja Tiia Nackaan, Sonja ja Anna Hanningeen). Oltiin sovittu että tavataan keskustassa 11 aikaan, tiia ja minä harhailtiin siellä jo muistaakseni  9 aikaan aamulla, kun taas Anna ja Sonja ehkä 1 aikaan:D No ei se mitään. Heti kun tavattiin tytöt niin siirryttiin Långholmenin rantaan, missä meillä oli ihan järkyttävän ihania eväsjuttuja mukana<3 siellä vierähti muutama tunti. Tiian kanssa ihastuttiin kaikkiin ulkomaata puhuviin pikkulapsiin ja saatiin kaveriks myös 2 noloo suomalaista lasta jotka alko puun oksalta huutelee, että "hei täällähän on suomalaisia, ette uskalla hypätä täältä"... hmm...:D Långholmenista taidettiin suunnata keskustaan, josta ostin ihan extempore aivan sairaan ihanan kellon<3 Sen jälkeen Hanningeen, sieltä pizzat/hampparit/kebut ja Annan serkulle syömään. Jos nyt en väärin muista niin eka päivä tais olla siinä:D


Käytiin Tiian kanssa Gondolenissa kattomassa vähän maisemia

Sellaset näkymät




Seuraava aamukin päätettiin alottaa ajoissa ja oltiin jo 10 jälestä Tiian kanssa Sergelin torin portailla kolmioleivällä ja waynesin kahvilla ja aah kuin aurinko paisto. Laitoin eka kertaa jopa mun maksimekon päälle:)) Aamupalan jälkeen siinä sitten aateltiin, että käydään tässä tyttöjä ootellessa pari kauppaa ja siihenhän se sitten meni, että tavattiin tytöt vasta lounasaikaan, eli öö ehkä kolmelta hupshups:D Siinä taas se nähään 11...:D Vaikka oltiin Tukholman pääkeskuskadulla, missä en tavallaan tykkää shoppailla väkimäärän ja sekasuuden ja kaikkikootpuuttuu takia, mut silti löyty kyllä ihan sika hyviä juttuja, esim 60kr Cheap Monday farkut MITÄ? Nii-i. Tekis mieli ostaa lisää farkkuja vaa, ku täällä on iha sikana hyviäkin farkkuja 100kr. Joo tää on oikeesti tosi paha, kun voin shoppailla täällä IKUISUUKSIIN. Pitää alkaa jo miettii, että miten saa tavarat kotiin hittovie:D Syömässä käytiin sitten cafe 60:ssä.







Sittenhän alko se hauskin osuus... hmm... Lähettiin Tiian kaa Nackaan hakemaan vähän kamoja, kun päätettiin olla 2 seuraavaa yötä Hanningessa... Ei siinä mitään, päästiin keskustaan iha ok, tietysti. Oon menny sen matkan monesti, ei siinä mitään. Sit keksittiin yhtäkkiä, että ei jaksetakaan kahestaan alkaa tekee ruokaa vaa että haetaan Subwaysta. No sit eka se varmaan 20min subway-metsästys ja noin 5 reitin kysymistä. Sekä enkuks, että ruotsiks aina, kerran jopa vähän Suomeks. Sellaset ehkä -95 pojat tuli kysymään enkuks että ollaanko eksyksissä, minä vastasin ruotsiks, koska enkku ei suju. Ja tiia puhu vähän enkkua. Sit lopussa se toinen pojista sano "Minä puhun vähän Suomea, minun äiti on Suomalainen", sit oltiin molemmat tiian kanssa ihan ihastuneita<333 Vihdoin löyty Subway ja pääsin sen myyjän kanssakin heittämään vähän läppää siinä, sit se vielä heitti että, "mikset hae tänne töihin":D Noo. sit centralstation -> oikee raide ---->>>> VÄÄRÄ JUNA. Joka huomattiin vasta jonkun reilun puolentunnin päästä, aloin miettimään, että mites tästä nyt toi Tumba meni ohi ja Tiia alko, että tätä järveä en oo kyllä nähny. No ei sit ku pendeltåg kartan luokse ja tajuttiin, että oltiin ihan hiton väärässä pendelissä... No seuraavalla pysäkillä ulos ja eikun junaa oottamaan takas Älvsjöhön, jossa pysty vaihtaa... Ja sit meillä molemmilla oli ihan hirvee vessähätä, helppohan siinä oli sitten löytää pelkältä rautatieltä minkäänlaista vessamahollisuutta... No älvsjössä fiksusti sitten vaan otettiin uus juna vastakkaiselta raiteelta. JA kun seuraava pysäkki kuulutettiin niin en ollu enää oikee ees uskoo korviani, oltiin menty toista kertaa VÄÄRÄÄN JUNAAN. No taas vaihto seuraavalla pysäkillä ja sitten takas älvsjöhön. Ja seuraavaks pysähyttiin älvsjössä ja alettiin taas oottaa junaa, ku joku nainen tuli sanomaan meille, että jos te tuonne haluutte mennä nii ei se tästä raiteelta mee. No onneks se sit tuli ja lopulta päästiin oikeeseen paikkaan. Ja kello oli 11-12... Tosiaan seittemän bussilla oltiin lähetty Nackasta, mukava neljän tunnin rupeama meillä siinä oli. Sen jälkeen hämtattiin Anna ja Sonja ja suunnattiin Medborgarplatsenin Oj Oj Oj:hin, jossa vietettiin loppu ilta ja taksilla sitten Annan serkulle yöks. Huhhuh mikä ilta.







Olin vielä ennen tota tapporeissua sanonu, että se pitää lomalla ottaa sellanen fiilis, että ei haittaa vaikkei menis kaikki ihan suunnitelmien mukaan. Tossa tuntu jo vähän siltä, että meni ihan liikaa suunnitelmien vierestä:D Ja tarua lainaten: "Näin ei voi käydä kun elokuvissa ja mun elämässä". Laulettiin myös tiian kanssa "Helsinki tule mut hakemaan" ja "äiti tuu hakee mut pois täältää" ja "jossain muualla kuin kotona" kyllähän näitä lauluja riitti:DD

Seuraava päivä oli jo pilvisempi ja se sitten jotenkin meni niin, että siitä tuli kokonaan shoppailupäivä ja sain rahaa palamaan ihan hyvin taas:D Tiialla ja Annalla oli pari kauppaa, mitkä ne halus keskustasta käydä, mutta minä ja sonkku päätettiin suunnata kista galleriin, joka oli muuten ihan älyttömän hyvä! Siellä oli ihan kaikki kaupat! Shoppailu teki jälleen kerran tosi väsyneeks ja illalla oli oikeestaan meillä vaan sitten pakkailu hommia.



Sitten tuli tietenkin taas se sama outo olo, kun kaverit lähti pois. Tuli saman tien ikävä kotiin. Ja se ikävä mulla ei oo kyllä hävinny missään vaiheessa mihinkään, eikä tuu koskaan häviämään. Oon niin turvallisuuden hakunen ja niin kotirakas, että en tiiä voiko mulla koskaan ollu kotia missään muualla kun oikeesti kotona. Sain onneks illalla heti jo lähtee Sallan, Amandan ja Sallan neljän kaverin kanssa ulos:) Oli tosi kiva ilta! Lauantai oli ainoo päivä minkä oon ollu periaatteessa kokonaan Nackassa. Olin koneella, nukuin päiväunia, kävin kävellen kaupassa ja ehin ottaa vähän aurinkooki. Sunnuntaina oli jo pakko mennä johonkin, niin olin sitten 4 tuntia marrun kanssa. Sain siellä syödä tortilloja ja kakkua. Sit käytiin Marrun kanssa kävelyllä ja katottiin illalla Solsidanin juhannusjakso:D Oli mukavaa! Tänään alko työt, piti olla 5 tunnin vuoro mutta hupsista teinki 10 tuntia:D No ei se mitää. Tuli vielä mieleen yks hyvä vanhus juttu, tänään taas yks täti alko siinä kun laitoin sitä nukkumaan kyselee, että missä mä asun, että onko mulla pitkä matka sinne missä nukun täällä ruotissa. Sit se "voi ei ompas pitkä matka, sä voit kyllä muuttaa tähän mun luo, saat asua täällä ilmaseks." sit se kyselee aina hirveesti, että miksen jää sen luokse koko illaks, sit pitää vaan sanoo, että mitäis vähän niinkun työskennelläkin ja åkata kotiin yöks:D
Eilen illalla sain myös kissakaverin<3 pelkään yleensä vähän kissoja ja meinasin aluks, että otan vaan kuvan, mut sit se näytti siltä, että se haluaa seuraa musta, no silittelin sitä eka vähäsen ja lopulta makoilin ja leikin sen kanssa nurmikolla:DD miuuuuu se oli ihana<3 sit se aina tuli oikeen lähelle mua kehräilemään vaikken ois ees koskenu siihen. En tiiä kauanko siinä olis menny, ainaki 20min... Sen jälkeen lähin kävelee kämpille, että sain tavarat jääkaappiin(tai siis mun kämppä oli siitä ehkä 40m päässä) niin tää kisu lähti seuraamaan mua. No otin sen sit vielä syliin ja kannoin sitä hetken matkaa<3 oiiiiiiii on niin ikävä penniä ja kaikkia eläimiä nii se helpotti vähäsen. Nyt mulla on jo ikävä sitä kissaa:D Lopuks jotain kuvia.







Sitä alko kiinnostaa tolpan päässä oleva puuveistospöllö...

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Täällä puolivälissä

Oli aika toivotonta kun tää viikko alko. Teemu lähti maanantaiaamuna kotia kohti ja porukat kahta päivää myöhemmin. Ihanan vapaan jälkeen piti keskittyy taas töissä olemiseen, eikä ollu mikään helppo viikko eessä. 6 työpäivää, pelkkiä iltoja + yks dubbelpass. Mutta nyt on kaikki 6 ohi, ihan ihmeelisen helposti meni. Tässä onkin ehtiny tapahtuu sellanen kummallinen juttu, ETTÄ oon oikeesti alkanu viihtymään tuolla vanhainkodissa. Kaikissa noissa meidän vanhuksissa on jokaisessa joku hyvä ja ihana puoli. En olis ikinä uskonu, että musta tuntuis siltä, että näitähän tanttoja ja gubbeja tulee ikävä. Sitä paitsi on hauska(okei, joskus ärsyttävä) kuunnella kuinka ne puhuu samat keskustelut monta kertaa peräkkäin:D Oon saano myös kuulla tällasia: "Mun poika soitti just, että muutan tänään takas kotiin", "juuu, men jag tänkte åka hem ikväll". Sit jos sanon, että "hejhej och god natt, vi ses i morgon" niin vanhukset vastaa "juuu, men jag vet inte om jag är här kvar i morgon". Sit ne aina sanoo, että ei oo saanu kahvia ollenkaan tai että on ollu pihalla koko aamupäivän, vaikka ois juonu kahvia jo kolmesti, eikä ois ulos vielä ehtiny astuakaan. Mitäs muuta jännää. Sit jotkut bruukkaa kaataa juoman aina ruuan sekaan, esim yks tanta kaato kahvinsa kulhoon jossa oli jogurttia ja muroja, söi ihan tyytyväisenä sitten:DD meillä on myös sellasia, joiden puheista ei saa mitään tolkkua, mutta kyllä nekin osaa olla joskus hauskoja. Sit yks meillä kuvittelee olevansa vahti ja toinen taas hoitaja, se on aina että "men jag kan göra det, du behöver inte" ja "kanske jag ska byta hennes blöja". Ja toinen tanta kysyy aina ennen kahvia ja ruokailua hiljaa kuiskaten "mutta ei mulla oo yhtään rahaa, paljon tää maksaa", sit oon aina silleen "jooo mä tarjoon":D  Tää on niin kummallista, miten ensin vihasin koko paikkaa niin paljon ja nyt on alkanut tuntuu niin mukavalta.

Kaikista mukavin on se tunne, kun vanhukset oikeesti viihtyy mun seurassa ja luottaa muhun. Niiden kanssa on niin kiva skojata ja lukee vähän lehtiä. Sit se on parasta kun ne pitää kädestä kiinni ja halii:D Sitä paitsi oon huomannu, että muutama vanhus on mielummin mun kanssa, kun vanhojen työntekijöiden. Yks tanta pyys mut sen huoneeseen ja sit mun työkaveri oli tulossa sinne kans niin tää nainen sano "äkkiä äkkiä nopeesti nyt, pistetään ovi lukkoon ettei toi kauhee pääse" selvä:D Niistä on varmaan ollu mukava katella vähän muitakin naamoja kun niitä jotka on vakkareina siellä. Vitsit, että tykkään joistan niin hirveesti, että on jo nyt ikävä<3

Eilen illalla, kun oli aikaa kävin tekemässä jotain tosi ruotsalaista, ostin lennosta hodarin:DD Täällä oikeesti monet kävelee hirveetä vauhtia ja syö samalla hodaria. Se oli kyllä yllättävän hyvää. Ostin itseasiassa tänäänkin:D Mut vaan sen takii, että sain siitä kuvan hmm...:D Tänään mulla oli dubbelpass, eli 12 tuntia putkeen töitä, meni oikeestaan tosi nopeesti, ei mitään ongelmaa:) Siks olinkin ansainnu hodarin.

Teemun korvike... Sama kahvila, sama kahvi. Mutta sälskapina vaan mustikkavanilja-juustokakku.



Parempaa, kun kuvittelin
Mulla on vielä yks juttu. Okei vaikka tää on periaatteessa vaan Tukholma, mut silti huomaan, että ihmiset juttelee enemmän vaikkei tunne. Bussipysäkillä olevan kanssa tulee aina vaihdettuu muutama sana, vähintään että paljon kello. Oon jutellu muutaman kerran myös bussissa vieressä istuvalle. Tänään mulle tuli joku sellanen suht nuori poika/mies sellasen baarin eessä sanomaan "en kram" ja sitten halattiin ja se kysy, että mihin oon menossa, sanoin että kotiin pitkän työpäivän jälkeen, että heippa vaan:D Se ei ollu ees kovin berusad, mutta tällasta täällä välillä tapahtuu:D Sit joku rastapäinen tyyppi tuli lähelle mua ja sano vaan "hej" ja meni pois:D Sit äsken nakkikiskalla juttelin jonkun japanilaisen kanssa(joka tunnisti mun suomenkielen) ja sit myös sen nakkikiskan pitäjän kanssa:D
Nyt alkaa viikonloma! Ti, ke, to mulla on täällä ihanaa tyttöseuraa Jykylästä<3 Ei muuta, tack.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Olin onnellinen, mitä sä luulit

Huhhuh, mitähän tästä tulee, kun pitää yhellä kerralla kirjottaa viidestä päivästä. Perjantai aamuna mun kello soi 4.15 ja olin ylhäällä 4.30. Sain hypätä vähän yli 5 lähtevään bussiin, ja seikkailla sen jälkeen itteni Silja terminaaliin. Aamu oli tosi kaunis ja oli outoa kävellä Tukholman täysin tyhjässä keskustassa ennen aamu kuutta. Jalat alko jo tutista ja suu alko kääntyä hymyn puolelle, kun näin satamaan tulleen laivan. Mamma, pappa, Rasse ja Teemu oli tullu moikkaamaan mua tänne meren toiselle puolelle. Ei siitä ollu kun 3vk, kun olin ne viimeks Suomessa nähny, mutta se tuntu pitkältä ajalta. Tuntu onnelliselta ja turvalliselta olla taas täysin tuttujen ihmisten kanssa. Me käytiin sitten yhdessä jossain Silja hotellin aamiaisella kivalla terassilla, jossa aamuaurinko kivasti lämmitti:) Oli myös kauheesti puhuttavaa, hyvä että ehti syödä.



Tukholman pahin shopailukatu kuudelta aamulla

Rasse alotti letuilla
Aamupalan jälkeen auto kohti Solnaa, jonne jätettiin tavarat. Jo 10 aikaan lähettiin äitin, iskän ja Teemun kanssa keskustaan päin. Teemu ei ollu käyny juuri koskaan kunnolla Tukholmassa, niin päätettiin alottaa ihan siitä, että käveltiin t-centralilta Gamla stanin läpi Söderille. Päivä tuntu ihan oudolta, kun oli heränny 15 yli 4. Luulin, että kello oli 3, kun se oli vasta 11-12. klo 12 oltiin kävelty jo sen verran, että ansaittiin pienet terassi-istuskelut Medborgarplatsin Snapsissa.





Iskälle piti ottaa uus facebook profiilikuva...



Sit hmm... Lisää kävelyä Slussenin suunnalla, jonka jälkeen nälkä yllätti. Aateltiin, että on helpompi nyt suunnata tuttuun hyvään paikkaan, kun ettiä joku uus. John Chris coffeessa ollaan äitin kanssa käyty kaks kertaa aikasemminkin. Sieltä saa hyvää kanasalaattia! Ja sellasethan me kaikki otettiin, paitsi äiti joka otti fetasallaadin. Teemu sai sotkettua heti ennen ekaa haarukallista, sen ainoot sortsit mitkä se oli ottanu mukaan. No ei se mitään:D






Aika helteessä oltiin saatu olla koko päivä, joten neljän jälkeen siirryttiin Sallan ja Amandan kanssa Långholmenin rannalle, jossa sain sitten uida. On tullu uitua niiin vähän tänä kesänä, että koko ajan hirvee hinku päästä uiskaamaan. Minä sain taas ihmetellä, että kuinka oon niin vaalee verrattuna Sallaan ja Amaan, mutta ei se mitään. Eipä tuo Teemu siinä mun vieressä hirveen paljon ruskeempi ollu. Oli ihana vähän soolata ja uida:) Ja oli myös paljon porukkaa. Lähettiin rannalta jo kuuden jälestä, kun Salla ja Teemu kävi meille hakemassa System bolagetista muutamat siiderit. Amanda ja minä ollaan täällä alle 20 vuotiana lähes alaikäsiä... Ei kiva:D Tarkotuksena oli siis mennä illalla Amandan ja Sallan rantaan istuskelemaan... Käytiin sitten Teemun kanssa Solnassa syömässä vähän äitin tekemää kanapastaa, jonka jälkeen suunnattiin metrolla kohti Mörby centrumia... No siinä ei sitten käyny ihan niinkun oltiin suunniteltu. Me päästiin Mörby centrumille asti, mutta mulla oli sattunu koko matkan niin paljon mahaan, että jouduttiin kääntymään takas Slussenille, mistä mentiin Nackaan mun luokse yöks. Harmitti kyllä, että missattiin ne illanistujaiset:(





Siinä eka päivä. Seuraanvan päivän eli 9.7 takiahan tänne oltiin tultu:D Eivaan ei ihan pelkästään sen. Tää reissu vaan sattu niin sopivasti, että 9.7 Teemulla ja mulla tuli täyteen 2 vuotta. Juu u se on tavallaan jo aika pitkä aika:) Tai en tiiä, toisaalta tuntuu, että sitä ois ollu melkeen kauempaankin yhessä:D Miekko oli kysyny Teemulta: "ootko nyt varma, ettei ois jo 3 vuotta?" Eipä meillä juurikaan Teemun kaa oo mitään suurempia ongelmia ollu tässä 2 vuoden aikana. Siks me varmaan ite järjestetään niitä olemalla aina tällasia pitkiä pätkiä erossa:D eivaan. Aamulla heräiltiin täältä mun luota Nackasta ja 12 bussilla lähettiin keskustaan. Mun luona ei oo kahvipuruja, eli ei saatu aamukahveja täällä keitettyä. Teemuhan ei oikeen kestä sellasta kahvitonta aamua, eli etittiin heti Waynes coffee Götgatanilta. Täältä saa ehkä parasta kahvia just Waynesistä. Pieni kahvi on varmaan isompi ku coffarin normaali kokonen:D Ja se maksaa kuitenki vaa 20 kr, keskikokonen kahvi on jo ihan sika iso ja isoo kahvia en oo ees uskaltanu ottaa. Götgatanin Waynes coffee on muutenkin mun mielestä tosi viihtysä ja iso!


Ja sitten oli mies tyytyväinen.

Sen jälkeen halusin näyttää Teemulle vähän Djurgårdenia, missä olin ollu kevään Tukholmareissulla. Djurgården lauttakin on ihan mukava ja samalla helpoin tapa mennä sinne. Päästiin kivasti siihen ulos paistattelemaan:) Mulla tuli siinä sitten hiuksiin amppari, enkä eka huomannu sitä ite. Saatto olla Teemulla vähän miettimistä siinä, että mitenhän tän asian nyt ilmaisis, etten saa hirveetä kohtausta:D Mutta olin ihan rauhassa(sisänen paniikki toki kuitenkin) ja ootin kiltisti, että se lentäis pois. Se ei onneks vieny kauaa aikaa:D


Tässä amppari oli just lähteny omille teilleen pois mun hiuksista.


Lautalla pääsee silleen kivasti siihen, että näkee samalla koko Gröna Lundin! Mun suuntavaihto ei ollu mikään luotettavin taaskaan... Joten jouduttiin eka kävelee vähän hukkaan, ennen kun löyty sitten se paikka just mihin halusin meiät viedä. Tykkään kävellä kauheesti niitä Djurgårdenin rantoja. Siellä oli paljon kanoottimiehiä ja polkuveneitä ja muita härveleitä. Vähän tekis mieli joskus vuokrata sellanen neljän hengen polkuvene. Ruotsikaverit: Kuka lähtee mukaan?:D Siinä oli kahelle polkupaikat ja kahelle sellaset hengauspaikat:) Sit yhessä vaiheessa alko haisee vähän kummalliselle ja kuuluu määkimistä. Kun käveltiin vähän matkaa, niin huomattiin, että yks mies kolmen koiran kanssa oli tuonu hirveen kasan lampaita syömään ruohoa siihen yhelle nurmikkoalueelle. Olin ihan innoissaan:D Luulin eka, että saahaan kattoo vaan kaukaa, mutta sit huomasin, että siellä oli pari pikku lasta ihan lähellä niitä. Pitihän minunkin sitten päästä:D Uskalsin myös vähän koskee niihin. Jotenkin se oli musta tosi siistiä:D


Lammaskoira piti vähän lomaa töistä






Lampaiden ihmettelyn jälkeen oltiin tosi väsyneitä, eikä jouduttukaan kauaa etsimään bussipysäkkiä eikä edes oottamaan bussia. Käytiin syömässä Kungshallenissa, se on sellanen "halli", missä on ruokapaikat ympärillä ja sit saa istuu mihin haluaa, eli yhteiset pöydät siinä sitten. Ruokailun jälkeen suunnattiin hotellille, jonka olin buukannu meille meiän 2 vuotispäiväks. Aattelin, että kyllähän sitä nyt vähän ansaitaan luksusta:D Se oli pieni hotelli, joka oli sellasen rakennuksen 4. ja 5. kerroksessa. Siellä oli rauhallista ja tosi kivat ja tyylikkäät huoneet mun mielestä:) Just sopivat! Ja sijainti oli ihan loistava, kun se oli just Frihemsplanin metroaseman vieressä. Pienille ruokaunillehan sitä sitten vahingossa mentiin hotellilla, jonka jälkeen suunnattiin Solnaan.




Meiän 2 vuotispäivän alkuperänen suunnitelma oli mennä vaan tylsästi syömään. Ruokapaikka oli katottuna jo valmiiks. Tultiin sit jotenkin niin täyteen päivän syömisistä, että päätettiin skipataan se. Ei meitä sit yhtäkkiä enään muutenkaan huvittanu ravintolaan meno. Onneks skipattiinkin, keksittiin tilalle paljon kaikkee kivempaa tekemistä. Käytiin Solnasta hakemassa viltti ja Teemun roseviiniä tonkasta, joka on itseasiassa nyt mun:D Sen jälkeen käytiin kaupassa ostamassa mansuja, vinkkyjä, patonkia ja levitettä. Västra skogen oli vaan yhen pysäkin päässä, joten suunnattiin sinne rannan viereen meiän pikniktarpeinen kanssa. Ei ollu valittamista eväissä, lämpötilassa, paikassa eikä edes seurassa:D Oli aivan ihana siinä nauttia illasta ja katella kuinka ilta-aurinko paisto vastarantaan. Oli muutenkin outoo miettiä, että ollaan oltu yhdessä nyt kaks vuotta. Tasan 2 vuotta sitten melkeen samaan kellon aikaan, kun oltiin oltu piknikillä, kysyin Teemulta "Mitä sanoisit jos alettais seurustella silleen ihan oikeesti?" Ja Teemu vastas "Arvaa?". Kaikista oudointa oli, että me ei ees oikeesti tunnettu sillon vielä kunnolla. Tai aika vähän. Mutta tässä sitä ollaan:D









Ei voi muuta sanoo, kun että olin onnellinen<3 Olisko kello tullu jotain yli yheksän, kun syötettiin meiän viimeset patongit sorsille, pakattiin tavarat ja lähettiin kohti Solnaa. Siellä alotettiin heti grillaaminen Marrun ja mamman kanssa. Istuttiinkin siellä sitten grillaamassa, syömässä, keinumassa ja muuten vaan hengailemassa yli yhteen asti. Meillä oli ihan älyttömän mukavaa!:) Ja viini maistui myös:D Sain myös pikkusen lievitettyä mun laulamisikävää, kun iskällä oli kitara mukana:D Koko päivä oli ihan älyttömän ihana! Vaikka kyllä tosi pitkä:D Oli ihanaa, kivaa, hassuu, hauskaa, parasta... Mitä keksisin vielä. Ei ois voinu parempi 2vuotis päivä olla.

"Mamma mä otan susta kuvan, mut nyt sun ei tarvii silleen irvistää, kun aurinko ei paista enää"


Nyt on varmaan ihmeelinen mansikka kyseessä

Suut virneessä










Me hississä matkalla nukkumaan klo 01.56
Seuraavana aamuna annettiin ittemme nukkua johonkin 10 asti, mutta olin silti tosi väsyny koko päivän. Taas me käppäiltiin, mutta tällä kertaa Anssin, Marrun, papan ja mamman kaa. Mentiin sitten kuitenkin kahestaan syömään cafe 60:n. Mie söin uuniperunaa ihanalla kanacurrymössöllä ja salaatilla ja Teemu söi skaldjur risoton. Mulla loppu tässä vaiheessa kamerasta akku, eli kuvia ei oo juurikaan tältä päivältä. Viihdyttiin cafe 60 aika kauan, se oli Teemunkin mielestä tosi viihtysä:) Syömisen ja pienen kiertelyn jälkeen saatiin lähtee Nackasta mun luota hakee Teemun tavaroita. Ja sen takia koska jotenkin ei jaksettu tulla tänne enään yöks. Saatiin nukkumapaikka sitten Leinoilta keittiön lattialta mikä toimi ihan hyvin:D 11 aikaan illalla käytiin viereisessä puistossa sellasessa isossa keinussa mihin mahuttiin hyvin makaamaan. Meillä oli myös 2 vilttiä mukana niin ei tullu kylmä. Siinä romanttisesti yössä maattiin ja kateltiin taivasta. Sit meiän ohi käveli sellanen keski-ikänen pariskunta, joka sano "oj, det måste vara skönt" ja "så härligt" :DD no sitä se olikin<3


Linakin pääs paikalle.


Voivoi... Seuraava aamu ei ollu kiva. Lähdin saattamaan Teemua Silja Linen terminaaliin klo 6.07. Oli kivaa tietysti niin kauan, kunnes kuulutettiin, että portti sulkeutuu 5 minuutin kuluttua. Ei auttanu kun sanoo heipat ja että "nähdään kotona". Se tuntu ihan kauheen vaikeelta päästää menemään, kun oli ollu niin kivat 3päivää. Mutta kun siitä parin päivän itkemisestä on nyt päässy, niin tuntuu aika helpolta ajatella, että enään kuukaus kuitenkin vaan niin nähään taas. Se ei oo paljoa. Lohdutukseks avasin melkeen heti suklaapatukan, kun olin joutunut luopumaan rakkaasta. Onhan toi suklaa ihan hyvä korvike:D Huomaa varmaan, kun tuun kotiin.

Mun perhe oli täällä sitten vielä maanantain ja tiistain. Tänään oli taas aamukuuden herätys, kun lähin niitä saattamaan pois. Voi arvata, että oon aika väsyny. Töissäkin oon ehtiny nyt kolmesti käydä. Vielä muutama kuva Globenilta, jossa käytiin maanantaina ennen mun työpäivää. Ja sit loppu:D Tuli ihan liian pitkä postaus, toivottavasti en joudu tekee(ja ette joudu lukee) tällasta toista kertaa. Kiitos Teemulle ja mun perheelle vierailusta, kotona nähään kuukauden päästä<3